Kestävyys on kriittinen kysymys kaikilla talouden aloilla, myös ilmailussa. Sen kielteisiä vaikutuksia (melua, ilmanlaatua ja ilmastonmuutosta) EU:n kansalaisten terveyteen ja elämänlaatuun tarkastellaankin entistä tarkemmin, ja alalta toivotaan toimien tehostamista.
Hiilestä irtautuminen on ilmailualalla tunnetusti vaikeaa. Kolmen viime vuoden aikana on kuitenkin saatu edistystä aikaan keskeisillä toimintaperiaatteilla ja lainsäädännöllä, joilla pyritään nopeuttamaan kipeästi kaivattujen tavoitteiden saavuttamista. Edistystä ovat tuoneet muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, eurooppalainen ilmastolaki, kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia, saasteettomuustoimintasuunnitelma, ReFuelEU Aviation -aloite ja tarkistettu päästökauppajärjestelmä (mekanismi ilmailun päästöjen kompensoimiseksi vähentämällä päästöjä muilla aloilla). Näistä toimintaperiaatteista on lisätietoa asiaan liittyvää sisältöä koskevissa osioissa.
Parannusten aikaansaamiseksi on ratkaisevan tärkeää saada selkeä kuva alan ympäristönsuojelun tasosta ja sen haasteista. Sen vuoksi EASA julkaisee joka kolmas vuosi Euroopan ilmailualan ympäristöraportin, josta saadaan puolueeton, selkeä ja tarkka yleiskuva alan aiemmasta ja ennustetusta suorituskyvystä. Siinä annetaan myös suosituksia erilaisille sidosryhmille, jotta kestävyystavoitteet voidaan muuttaa konkreettisiksi toimiksi.
Viimeisin raportti julkaistiin vuoden 2025 alussa. Se on saatavilla täällä! Raportti on englanninkielinen, mutta tiivistelmä ja suositukset ovat saatavilla kaikilla EU:n ja YK:n kielillä. Seuraavaksi esitellään joitakin sen kohokohdista.
Kaikkien muiden talouden alojen tavoin myös ilmailu on tienhaarassa hiilestä irtautumista koskevassa siirtymässään. Ympäristötavoitteiden saavuttamisesta johtuva paine kasvaa, ja haasteita aiheuttavat sekä toimitusketjuun liittyvistä ongelmista johtuvat viivästykset laivaston uudistamisessa että kestävän lentopolttoaineen korkea hinta ja pieni tuotantokapasiteetti. Viime vuosina on kyetty tekemään paljon oikeansuuntaisia toimia. Tahtia on kuitenkin edelleen kiristettävä. Nyt tarvitaan yhteisiä ponnisteluja. Raportissa esitettyihin ongelmiin puuttumalla pystytään siirtymään hallitusti puhtaampaan ilmailuun ja säilyttämään turvallisuuden ja yhteyksien toimivuuden taso korkeana ja yhtenäisenä.
Florian Guillermet – Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) pääjohtaja Euroopan ilmailualan vuoden 2025 ympäristöraportin alkusanoissaan.
Raportin osat ja kohokohdat
Euroopan ilmailualan vuoden 2025 ympäristöraportissa käsitellään seuraavia osa-alueita:
- Ilmailualan yleiskatsaus
- Ilmailun ympäristövaikutukset
- Teknologia ja suunnittelu
- Ilmaliikenteen hallinta ja toiminnot
- Lentoasemat
- Kestävä lentopolttoaine
- Markkinaperusteiset toimenpiteet
- Kansainvälinen yhteistyö
Ilmailun päästöt
Vuonna 2022 EU:n 27 jäsenvaltion ja EFTA-maiden (Islanti, Liechtenstein, Sveitsi ja Norja) alueelta lähteneiden lentojen osuus liikenteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli 12 prosenttia ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 4 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltiossa ja EFTA-maissa.
Ilmailun ilmastovaikutus muodostuu sekä sen hiilidioksidipäästöjen että muiden kuin hiilidioksidipäästöjen yhdistelmästä. Muihin kuin hiilidioksidipäästöihin kuuluvat typen oksidit (NOX), hiukkaset (noki), rikin oksidit (SOX) ja vesihöyry sekä jälkivaikutukset, jotka johtuvat tiivistymisjuovien muodostumisesta ja aerosolihiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksesta.
Ilmailun hiilidioksidipäästöt
Ilmailun osuus maailman hiilidioksidipäästöistä vuonna 2023 oli noin 2,5 prosenttia. Päästöjen absoluuttinen määrä on kasvanut merkittävästi. Vuosina 1940–2019 aiheutuneista ilmailun kaikista hiilidioksidipäästöistä 47 prosenttia on aiheutunut vuoden 2000 jälkeen.
Hyvä tietää – Ilmailun muiden kuin hiilidioksidipäästöjen asiantuntijaverkosto
Ilmailun muiden kuin hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksiin liittyy edelleen paljon epävarmuustekijöitä. EASA perusti vuonna 2024 ilmailun muiden kuin hiilidioksidipäästöjen ANCEN-asiantuntijaverkoston (Aviation Non-CO2 Experts Network), jonka tarkoituksena on lisätä tietoa muiden kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ja siitä, miten niitä voidaan lieventää.
Ilmaliikenteen hallinta ja toiminnot
Ilma-alusten ja ilmatilan käyttötapa vaikuttaa päästöihin. Kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintojen tehostamista, jotta polttoaineen kulutusta ja päästöjä voidaan vähentää. Alalla on viimeisten kolmen vuoden aikana tapahtunut jonkin verran kehitystä. Erityisen tärkeä on vuonna 2024 päivitetty eurooppalainen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan ilmatilasta maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin. Suunnitelman toteuttaminen voisi vuoteen 2025 mennessä vähentää hiilidioksidipäästöjä 9,3 prosenttia lentoa kohti.
Aseellisten konfliktien vaikutukset
Oletko koskaan miettinyt, miten aseelliset konfliktit voivat vaikuttaa ilmaliikenteen toimintojen tehokkuuteen? Kun tietyt ilmatilat suljetaan, lentoliikenteen harjoittajat saattavat joutua käyttämään pidempiä ja tehottomampia reittejä. Esimerkiksi Ukrainan ilmatilan sulkemisesta kaupalliselta liikenteeltä johtuva vaikutus moninkertaistui, kun ilmatiloja suljettiin vastavuoroisesti venäläisiltä ja monilta länsimaisilta lentoliikenteen harjoittajilta. Euroopan ja Aasian väliset itä-länsisuuntaiset lennot, jotka olivat aiemmin kulkeneet Venäjän ilmatilan kautta, joutuivat muuttamaan reittiä. Se lisäsi matka-aikaa ja polttoaineen kulutusta ja heikensi siten lentojen tehokkuutta.
Lentoasemat
Lentotoiminnasta aiheutuva melu on kasvihuonekaasupäästöjen tapaan ympäristövaikutus, joka on erityisen merkittävä lentoasemilla ja niitä ympäröivillä alueilla. Ympäristöraportissa annetaan tietoja myös ilma-alusten melutasosta.
Lentoasemillakin pystytään vähentämään päästöjä monin eri tavoin, muun muassa optimoimalla lentoreittejä, sähköistämällä maaliikenteen ajoneuvot ja infrastruktuuri, lisäämällä maaliikennetoiminnan kestävyyttä esimerkiksi yksimoottorisen rullauksen avulla, helpottamalla kestävien lentopolttoaineiden toimittamista ja kokeilemalla vaihtoehtoisten vähähiilisten energialähteiden, kuten vedyn ja sähkön käyttöä.
Teknologia
Lentoliikenteessä on viime vuosina otettu vain vähän käyttöön liikelentokoneiden kaltaisia uusia sertifioituja suuria kuljetusaluksia ja moottorityyppejä, ja ympäristöparannukset ovat olleet vähäisiä. Uudet lentokoneet, joiden polttoainetehokkuus on parantunut ja melutaso alentunut, ovat tärkeitä lieventämistoimia, mutta niiden kehittäminen ja yleistyminen maailmanlaajuisessa laivastossa vie aikaa. Suurissa ilma-aluksissa ei myöskään aivan lähiaikoina ryhdytä käyttämään sähkön ja vedyn kaltaisia vaihtoehtoisia energialähteitä.
Yleisilmailua (pienet kevyet ilma-alukset virkistyskäyttöön tai yksityiseen liikenteeseen) pidetään kuitenkin innovaatioiden kehittämisen, testaamisen ja teollistamisen kehtona, ja sen avulla voidaan saada parannuksia aikaan koko ilmailualalla.
Kestävät lentopolttoaineet
Tällä alalla otettiin äskettäin suuri edistysaskel, kun RefuelEU Aviation -aloite hyväksyttiin vuonna 2023. Säädöksessä asetetaan pakolliset tavoitteet kestävän lentopolttoaineen toimittamisesta Euroopan lentoasemille niin, että osuus kasvaa asteittain vuoden 2025 kahdesta prosentista 70 prosenttiin vuonna 2050.
Hiilidioksidipäästöissä ja muissa kuin hiilidioksidipäästöissä voidaan kestävän lentopolttoaineen avulla saada aikaan merkittäviä elinkaaren aikaisia vähennyksiä perinteisiin lentopolttoaineisiin verrattuna. Ne saadaan pääasiassa tuotantoprosessissa. Vuonna 2024 kestävän lentopolttoaineen tuotannon osuus lentopolttoaineen maailmanlaajuisesta käytöstä oli vain 0,53 prosenttia. Tuotantokapasiteettia on laajennettava merkittävästi, jotta tulevat toimeksiannot ja tavoitteet pystytään täyttämään. Suuri ongelma kestävässä lentopolttoaineessa on hinta: se voi maksaa 3–10 kertaa enemmän kuin tavanomainen polttoaine. Hintojen odotetaan kuitenkin laskevan tuotannon kasvaessa.
Markkinaperusteiset toimenpiteet
Markkinaperusteiset toimenpiteet ovat mekanismeja, joilla kompensoidaan päästöjä. Niistä on lisätietoa EASA Light -sivuston erityisartikkelissa. Ilmailualalla tunnetuimpia järjestelmiä ovat EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) ja ICAO:n kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA. EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2023 tehdyllä tuoreella tarkistuksella poistetaan lentoyhtiöille myönnettävät maksuttomat päästöoikeudet asteittain ja alennetaan ilmailun päästökattoa vuodesta 2024 alkaen. Tämä nostaa päästöoikeuksien hintaa ja kannustaa vähentämään päästöjä ilmailualalla.
Kansainvälinen yhteistyö
Ilmailu on luonnostaan kansainvälistä, ja ala saadaankin kestäväksi vain, jos kaikki ovat mukana. Erityisesti EU ja ICAO ovat lanseeranneet useita ympäristönsuojeluun keskittyviä ohjelmia, joissa tehdään kumppanimaiden kanssa yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelkästään eurooppalaiset yhteisöt ovat tehneet yhteistyötä 112 kumppanivaltion kanssa ja varanneet arviolta 20 miljoonaa euroa siviili-ilmailun ympäristönsuojeluhankkeisiin vuodesta 2022 lähtien.
Euroopan ilmailuala on viime vuosina jatkanut haastavaa mutta ratkaisevan tärkeää etenemistä kohti kestävyyttä. Nyt on edessä suuri muutos, joka vaikuttaa koko alaan – teknologian, energian ja toiminnan näkökulmista. Kehityksen viimeaikaiset merkittävät välietapit sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti osoittavat ilmailulle selkeän suunnan sen ilmastojalanjäljen merkittävään pienentämiseen.
Magda Kopczyńska – Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston pääjohtaja, Euroopan ilmailualan vuoden 2025 ympäristöraportin alkusanoissaan.
Kirjallisuutta
Tutustu koko raporttiin ja lue, miten sidosryhmät ovat onnistuneet muuttamaan kestävyystavoitteita teoiksi.
Lisätietoa kestävyydestä on myös EASA Light -sivustolla.